Tapaus #1: Menneisyyden visualisointi
Kortti 1: Opettajan tiedot
Veera on luokanopettaja peruskoulussa Suomessa. Koska Suomen koulutusjärjestelmä painottaa tutkimuspohjaista oppimista ja kriittistä ajattelua, hän haluaa, että hänen oppilaansa analysoivat aktiivisesti historiallisia käsitteitä sen sijaan, että he vain painaisivat muistiin tietoa ympäristöopin tunneillaan.
Jotta oppilaat innostuisivat, Veera päättää käyttää historiallisia kuvia ensisijaisina lähteinä ja antaa oppilaiden luoda omia tekoälypohjaisia tulkintojaan historiallisista käsitteistä, kuten "menneisyys vs. nykyhetki".
Kortti 2: Opetuksellinen käyttö
Veera toteuttaa oppituntinsa seuraavasti:
-Vaihe 1: Näyttämällä oppilaille oikean historiallisen maalauksen, joka kuvaa menneen ajan kylää ja pyytämällä heitä tunnistamaan historiallisia yksityiskohtia (esim. vaatteet, rakennukset, arkipäiväinen elämä).
-Vaihe 2: Jakamalla oppilaat pieniin ryhmiin ja ohjaamalla heitä käyttämään DALL-E:tä (tekoälyllä toimivaa kuvanluontityökalua ChatGPT:ssä) luodakseen kuvan, joka edustaa menneen ajan kylää.
Hän ohjaa heitä kehotteilla kuten "Luo kuva menneen ajan kylästä."
Hän näyttää myös esimerkkivideon siitä, kuinka DALL-E:tä voidaan käyttää kuvien luomiseen (https://www.youtube.com/watch?v=J683kmIfI5s).
-Vaihe 3: Pyytämällä oppilaita vertailemaan tekoälyn luomia ja todellisia historiallisia lähteitä.
Kun tekoälyn luomat kuvat on tuotettu, oppilaat vertaavat niitä alkuperäiseen historialliseen maalaukseen ja havaitsevat eroavaisuudet todellisen historiallisen kuvan ja tekoälyn tuottamien kuvien välillä.
Kortti 3: Ratkaisu
✅Kannustaakseen oppilaita pohtimaan kriittisesti tekoälyn luomia kuvia verrattuna todellisiin historiallisiin lähteisiin, Veera ohjaa luokkakeskustelua kysymällä:
Mitä eroa on tekoälyn luomalla kuvalla ja oikealla historiallisella maalauksella? Miksi luulet, että näin on tapahtunut?
Ymmärtääkö tekoäly historiaa, vai arvaileeko se vain olemassa olevien kuvien perusteella?
Miten voimme tarkistaa, näyttääkö kuva todella siltä, miltä asiat näyttivät menneisyydessä?
Jos tekoäly ymmärtää historian väärin, kenen vastuulla on sen korjaaminen?
Kortti 4: Käyttäjän reflektio
Kuvittele, että olet Veera.
🔹 Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Mitä ehdottaisit Veeralle, jotta oppilaat voisivat kriittisesti arvioida tekoälyn luomaa sisältöä, joka kuvastaa historiallisia käsitteitä, kuten "menneisyys"?
👉 Kirjoita pohdintasi alla olevaan tekstikenttään. Näkemyksesi auttavat edistämään yhteistä keskustelua tekoälyn vastuullisesta käytöstä opetuksessa.
Tapaus #2: Sanaston kehittäminen monikielisessä luokassa
Kortti 1: Opettajan tiedot
Minna on ensimmäisen luokan opettaja suomalaisessa peruskoulussa, ja hänellä on kolmen vuoden opetuskokemus. Hän opettaa kielellisesti monimuotoisessa luokassa: osa oppilaista puhuu suomea äidinkielenään, kun taas toiset opettelevat suomea toisena kielenä.
Tukeakseen sanaston oppimista kaikille oppilaille, Minna päättää käyttää GrammarlyGO:ta (tekoälytyökalu, joka auttaa yksinkertaistamaan ja muotoilemaan uudelleen tekstiä) luodakseen ikätasolle sopivia määritelmiä ja esimerkkilauseita uusista sanoista, joita luokassa opitaan.
Hän kirjoittaa työkalulle kehotteen:
"Anna yksinkertainen selitys ja esimerkkilause sanalle 'metsä' ensimmäisen luokan oppilaalle."
Työkalu tuottaa esimerkiksi:
"Metsä on iso alue, jossa kasvaa paljon puita. Me kävimme retkellä metsässä."
Minna tulostaa nämä ja käyttää niitä tukikortteina sekä suomenkielisille että suomea toisena kielenä opiskeleville oppilaille.
Kortti 2: Eettinen haaste
Minna alkaa huomata, että:
Tekoälyn tuottama sanastotuki suosii usein suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita.
Jotkut määritelmät ja esimerkkilauseet sisältävät sanastoa tai tilanteita, jotka edellyttävät sujuvaa kielitaitoa ja tekevät ymmärtämisestä vaikeaa suomea toisena kielenä opiskeleville.
Lisäksi esimerkit heijastavat toisinaan vain valtakulttuurin kokemuksia, jättäen huomiotta moninaiset näkökulmat hänen luokassaan.
Vaikka tekoäly vaikuttaa neutraalilta, Minna ymmärtää, että se saattaa tahattomasti vahvistaa epätasa-arvoa tarjoamalla joillekin oppilaille helpommin saavutettavaa tukea kuin toisille.
Hän pohtii: ''Voinko jatkaa tämän työkalun käyttöä, jos se hyödyttää joitakin oppilaita enemmän kuin toisia - ja epäonnistuu edistämään yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia kaikille?''
Kortti 3: Mahdolliset ratkaisut
Kuvittele, että olet Minna.
🔹 Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Mitä ehdottaisit opettajalle?
👉 Valitse alla olevista vaihtoehdoista. Näkemyksesi edistävät yhteistä keskustelua tekoälyn vastuullisesta ja eettisestä käytöstä opetuksessa.
Monivalintavaihtoehdot:
A: Testaa tekoälyn tuottamat sisällöt sekä suomenkielisten että muiden kielitaustaisten oppilaiden kanssa nähdäksesi, tukevatko ne kaikkia oppijoita tasapuolisesti.
B: Käytä kaikille oppilaille samaa tekoälyn tuottamaa sisältöä yhdenmukaisuuden vuoksi, vaikka se olisi joillekin haastavampaa.
C: Muokkaa kehotteita ja lisää opettajan tukea tarvittaessa, jotta selitykset ovat selkeitä ja osallistavia.
D: Keskustele kollegoiden kanssa mahdollisista strategioista, joilla tekoälyä voidaan käyttää oikeudenmukaisesti eritaustaisia oppijoita tukien.
Tapaus #3: Opetussuunnitelman suunnittelu musiikkikasvatuksessa
Kortti 1: Opettajan tiedot
Matias on luokanopettaja Suomen peruskoulussa, jossa hän opettaa musiikinopetusta. Tänä vuonna häneltä on pyydetty uuden opetussuunnitelmamoduulin suunnittelua oppilailleen, niin että se noudattaa Suomen valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Hän haluaa, että opetussuunnitelma heijastaa oppilaskeskeistä ja käytännönläheistä oppimista, kuten Suomen koulutuksessa korostetaan.
Jotta prosessi olisi tehokkaampi, Matias päättää käyttää Eduaide AI:ta (tekoälypohjaista työkalua opetussuunnitelmien ja tuntisuunnitelmien laatimiseen) luodakseen jäsennellyn opetussuunnitelmamoduulin.
Kortti 2: Opetuksellinen käyttö
Matias antaa Eduaide AI:lle kehotteen:
"Luo opetussuunnitelmamoduuli Suomen peruskoulun musiikinopetukseen, mukaan lukien keskeiset tavoitteet, aktiviteetit ja arvioinnit."
Vaikka tekoälyn tuottama opetussuunnitelma tarjoaa hyvin jäsennellyn suunnitelman, Matias tunnistaa nopeasti useita ongelmia:
Sisältö ei ole riittävän mukautuva - Se keskittyy ennalta määriteltyihin oppituntijaksoihin ja standardoituihin aktiviteetteihin, jättäen vain vähän tilaa improvisaatiolle, ryhmätyölle tai oppilaslähtöiselle musiikilliselle tutkimiselle, jotka ovat keskeisiä elementtejä Suomen musiikkikasvatuksessa.
Arviointimenetelmät ovat liian perinteisiä - Tekoäly painottaa teknisten taitojen arviointia oppilaslähtöisen musiikillisen tutkimisen sijaan, mikä rajoittaa mahdollisuuksia luovaan kokeiluun soittimilla ja äänillä.
Matias ymmärtää, että vaikka tekoäly tarjoaa hyödyllisen lähtökohdan, se ei täysin tavoita suomalaista opetustapaa.
Kortti 3: Ratkaisu
Matias tarkentaa kehotettaan saadakseen täsmällisemmän tuloksen:
"Luo opetussuunnitelmamoduuli Suomen peruskoulun musiikinopetukseen, joka painottaa oppilaslähtöistä tutkimista, improvisaatiota ja ryhmätyöskentelyä."
Tämä parantaa tekoälyn tuottamaa sisältöä, mutta Matias tietää, että lisäviilausta tarvitaan.
✅ Jotta opetussuunnitelma vastaisi kansallisia ohjeita, Matias:
Tarkistaa 'Finnish National Agency for Education' -opetussuunnitelman varmistaakseen, että tekoälyn tuottamat oppimistavoitteet ja opetusstrategiat ovat linjassa sen kanssa.
Keskustelee kollegoiden kanssa saadakseen näkemyksiä oppilaslähtöisten oppimiskokemusten suunnittelusta.
Kortti 4: Käyttäjän reflektio
Kuvittele, että olet Matias.
🔹 Mitä tekisit tässä tapauksessa?
🔹 Mitä ehdottaisit Matiakselle, jotta hän voisi parantaa tekoälyavusteista opetussuunnitelman suunnitteluaan ja varmistaa paremman linjauksen Suomen kansallisten opetussuunnitelmaohjeiden kanssa?
👉 Kirjoita pohdintasi alla olevaan tekstikenttään. Oivalluksesi auttavat yhteisessä keskustelussa tekoälyn vastuullisesta käytöstä opetuksessa.
Tapaus #4: Matematiikan palaute ja arviointi
Kortti 1: Opettajan tiedot
Sari on toisen luokan opettaja suomalaisessa peruskoulussa. Hän opettaa varhaisia matematiikan käsitteitä, kuten laskemista, kaavojen tunnistamista ja yksinkertaisten yhteenlaskutehtävien ratkaisemista.
Tukeakseen itsenäistä harjoittelua, hän ottaa käyttöön Khan Academy Kids -sovelluksen (tekoälypohjainen oppimissovellus, joka hyödyntää adaptiivista teknologiaa tehtävien yksilöllistämiseksi ja antaa oppijoille välitöntä palautetta).
Oppilaat ratkovat tabletteja käyttäen yksinkertaisia matemaattisia tehtäviä näistä varhaisista aiheista. Sovellus mukauttaa automaattisesti tehtävien vaikeustasoa ja näyttää etenemisen tähtien, hymiöiden tai "taso nousi" -äänien avulla. Sari käyttää sovelluksen sisäänrakennettuja analytiikkatyökaluja seuratakseen, miten kukin oppilas etenee.
Kortti 2: Eettinen haaste
Aluksi työkalu vaikuttaa hauskalta ja innostavalta, mutta Sari huomaa pian seuraavaa:
Jotkut oppilaat, joilla on vaikeuksia lukea ohjeita tai käyttää tablettia, saavat matalampia pisteitä, vaikka ymmärtävät matematiikan sisällön
Sovellus palkitsee nopeudesta ja tarkkuudesta, mikä voi epäreilusti suosia nopeita ja itsevarmoja oppilaita
Oppilaat, jotka käyttävät avustavia toimintoja kuten äänitukea, etenevät hitaammin, jolloin he saattavat vaikuttaa "jäljessä olevilta" sovelluksen analytiikassa
Oppilaat alkavat vertailla keskenään "tasojaan", mikä voi lannistaa osaa heistä
Myöhemmin Sari ymmärtää, että tekoälypohjainen työkalu:
Ei ota selkeästi huomioon erilaisia oppimistarpeita
Saattaa tahattomasti asettaa tietyt oppilaat epäedulliseen asemaan, vaikka sisältö olisi hyvin suunniteltu
Vaikuttaa neutraalilta, mutta saattaa uusintaa luokkahuoneen eriarvoisuuksia hienovaraisen pisteytyksen kautta
Hän kysyy itseltään: Voinko käyttää tekoälyn tuottamia pisteitä tai palautetta, jos ne suosivat joitakin oppilaita toisten kustannuksella?
Kortti 3: Mahdolliset ratkaisut
Kuvittele, että olet Sari.
🔹 Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Mitä ehdottaisit opettajalle?
👉 Valitse alla olevista vaihtoehdoista. Näkemyksesi edistävät yhteistä keskustelua tekoälyn vastuullisesta ja eettisestä käytöstä opetuksessa.
Monivalintavaihtoehdot:
A: Perusta arviointi pääasiassa tekoälypisteisiin, koska se takaa objektiivisuuden.
B: Tarkista, miten työkalu arvioi suorituksia ja ottaako se huomioon lukunopeuden tai tuen tarpeen erot.
C: Yhdistä tekoälyn palaute omiin havaintoihisi saadaksesi kokonaiskuvan oppilaan taidoista.
D: Tarjoa vaihtoehtoisia tehtäviä tai esitystapoja oppilaille, jotka tarvitsevat enemmän aikaa tai tukea, jotta he voivat osoittaa oppimistaan ilman painetta.
Tapaus #5: Tehtäväkysymyksiä materiaalien tutkimiseen
Kortti 1: Opettajan tiedot
Veli on peruskoulun opettaja, jolla on 12 vuoden opetuskokemus. Hän opettaa toisluokkalaisille aihetta materiaalien tutkiminen ja niiden ominaisuudet (esim. pehmeä, kova, märkä, kuiva). Ensi viikolla hän aikoo valmistella leikkiin perustuvan arvioinnin tästä aiheesta.
Koska Velillä on rajallisesti aikaa, hän päättää käyttää ChatGPT:tä luodakseen yksinkertaisia havaintoihin perustuvia tai käytännönläheisiä tehtäväkysymyksiä. Hän pyytää vuorovaikutteisia arviointitehtäviä, kuten esineiden lajittelua niiden tuntuman mukaan, materiaalien tunnistamista arjessa tai keskustelua siitä, miten vesi muuttuu kylmetessään tai lämmetessään.
Kortti 2: Opetuksellinen käyttö
Veli antaa ChatGPT:lle kehotteen:
"Luo vuorovaikutteisia, leikkiin perustuvia arviointitehtäviä toisluokkalaisille materiaalien ja niiden ominaisuuksien tutkimiseen (esim. pehmeä/kova, märkä/kuiva sekä miten vesi muuttuu lämmetessään tai jäähtyessään)."
Tarkasteltuaan tuloksia hän tunnistaa kaksi ongelmaa:
Jotkut ehdotetut tehtävät ovat liian abstrakteja nuorille oppijoille, vaativat selityksiä, jotka ylittävät heidän kehitystasonsa.
Muutamat tehtävät eivät tue käytännönläheistä, aistilähtöistä tutkimista, vaan perustuvat liikaa sanalliseen kysymiseen todellisen havainnoinnin ja leikin sijaan.
Kortti 3: Ratkaisu
✅ Parantaakseen arviointitehtäviensä laatua Veli päättää kokeilla vaihtoehtoista tekoälytyökalua:
Hän luo uuden joukon vuorovaikutteisia, käytännönläheisiä tehtäväideoita käyttäen Google Gemini katsottuaan lyhyen videon sen käytöstä.
Hän vertaa ChatGPT:n ja Geminin ehdotuksia, arvioiden, mitkä niistä parhaiten tukevat oppilaskeskeistä, leikkiin perustuvaa oppimista.
Hän valitsee kiinnostavimmat ja kehitystasolle sopivimmat tehtävät, muokaten niitä tasapainoisen, tutkivan arvioinnin luomiseksi, joka kannustaa havainnointiin, keskusteluun ja yhteyksien löytämiseen tosielämään.
Kortti 4: Käyttäjän reflektio
Kuvittele, että olet Veli.
🔹 Mitä tekisit tässä tapauksessa?
🔹 Mitä ehdottaisit Velille, jotta hän voisi käyttää tekoälyä asianmukaisesti arvioinnissa siten, että se on kiinnostavaa, ikätasolle sopivaa ja tarkkaa?
👉 Kirjoita pohdintasi alla olevaan tekstikenttään. Oivalluksesi auttavat yhteisessä keskustelussa tekoälyn vastuullisesta käytöstä opetuksessa.
Tapaus #6: Vuodenajat ja sää
Kortti 1: Opettajan tiedot
Eero on toisen luokan opettaja suomalaisessa peruskoulussa, ja hänellä on kahdeksan vuotta työkokemusta opettamisesta. Hän opettaa oppilailleen vuodenaikoihin ja säähän liittyvää kokonaisuutta osana ympäristöopin opetusta.
Luodakseen yksilöllisempää sisältöä ja säästääkseen aikaa Eero päättää käyttää Microsoft Copilot (tekoälyavusteinen työkalu, joka auttaa käyttäjiä tuottamaan tekstiä, tiivistämään sisältöä, tekemään esityksiä, analysoimaan tietoa jne.) säähän liittyvien työpohjien ja visuaalisten materiaalien luomiseen oppilailleen.
Hän kirjoittaa kehotteita, kuten:
"Laadi työpohja toisen luokan oppilaille kevätsäästä Suomessa."
"Tee hauska tietovisa vuodenaikojen tuntemuksesta alakoulun alkuvaiheen oppilaille."
Kortti 2: Eettinen haaste
Tekoäly tuottaa nopeasti viimeisteltyä materiaalia, mutta Eero huomaa siinä outoja tai epätarkkoja ilmauksia - esimerkiksi Suomen kesän kuvaamisen "erittäin kuumana" tai sääesimerkkien tuomisen muilta mantereilta ilman selkeää yhteyttä.
Eerosta tuntuu, että Copilotin kehittäjien tulisi olla vastuussa tällaisista virheistä opetuskontekstissa. Pian hän kuitenkin tajuaa, että:
Työkalun rakentajista on saatavilla hyvin vähän tietoa.
Hän ei tiedä, miten Microsoft Copilot tuottaa sisältöä.
Työkalu vaikuttaa nojaavan yleiseen verkkotietoon, ei Suomeen liittyviin opetussisältöihin.
Myöhemmin Eero nostaa esiin huolen vastuunjaosta ja alkaa pohtia: "Onko vastuullista käyttää tekoälyn tuottamaa sisältöä, jos emme tiedä, ketkä sen ovat tehneet ja millaiset ovat heidän koulutukselliset arvonsa?"
Kortti 3: Mahdolliset ratkaisut
Kuvittele, että olet Eero.
🔹 Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Mitä ehdottaisit opettajalle?
👉 Valitse alla olevista vaihtoehdoista. Näkemyksesi edistävät yhteistä keskustelua tekoälyn vastuullisesta ja eettisestä käytöstä opetuksessa.
Monivalintavaihtoehdot:
A: Tutki Microsoft Copilotin dokumentaatiota ja selvitä, miten työkalu tuottaa sisältöä ja mihin tietolähteisiin se perustuu.
B: Luota työkalun tuottamaan sisältöön sellaisenaan, koska sen on kehittänyt tunnettu teknologiayritys.
C: Keskustele koulun digipedagogisen tuen kanssa siitä, onko työkalu sopiva varhaiskasvatuksen opetukseen.
D: Käytä Copilotia vain ideoiden luonnosteluun ja muokkaa tai korvaa sisältö, jotta se vastaa opetussuunnitelmaa.
Tapaus #7: Tekoäly puheen kirjoittamisessa
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Susanna, suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja yläkoulussa, antaa perinteisen tehtävän: jokainen 9.-luokkalainen kirjoittaa jäähyväispuheen koulun päättymisen kunniaksi.
Kun puheet palautetaan, Susanna huomaa, että monet opiskelijat ovat käyttäneet generatiivista tekoälyä koko tekstin luomiseen. Puheet kuulostavat viimeistellyiltä, mutta niistä puuttuu henkilökohtainen ääni ja aito sisältö. Susanna pohtii: Miten voin varmistaa, että opiskelijat oppivat kirjoittamaan puheen, joka heijastaa heidän omia kokemuksiaan?
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Susanna päättää pitää tekoälyn käytön vaihtoehtona, mutta lisää uuden vaatimuksen: jokaisen puheen tulee sisältää henkilökohtaisia kokemuksia ja muistoja opiskelijan kouluvuosilta.
Hän selittää, että tavoitteena on tehdä puheesta merkityksellinen ja ainutlaatuinen – sellainen, jonka vain opiskelija itse voi kirjoittaa.
Susanna myös mallintaa tätä jakamalla esimerkkejä aidoista muistoista ja keskustelemalla siitä, miksi ne ovat tärkeitä jäähyväispuheessa.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Susanna. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Miten opettajat voivat suunnitella tehtäviä niin, että tekoäly tukee oppimista korvaamatta opiskelijoiden henkilökohtaista ääntä ja kokemuksia?
Tapaus #8: Teknostressiä tekoälystä
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Jukka on alakoulun opettaja 3.–4. luokan yhdysluokassa. Hän huomaa, että hänen koulunsa kannustaa opettajia ottamaan generatiiviset tekoälytyökalut osaksi opetusta. Hän näkee kollegoiden kokeilevan tekoälyä esimerkiksi tuntisuunnittelussa ja luovissa kirjoitustehtävissä.
Jukka kokee teknostressiä:
Hän ei oikein ymmärrä tekoälyn pedagogisia hyötyjä.
Hän pelkää jäävänsä ammatillisesti jälkeen, jos ei ota näitä työkaluja käyttöön.
Muutoksen nopea tahti ja selkeiden ohjeiden puute tekevät hänet levottomaksi: hän ei ole varma, mikä hänen roolinsa on, kun tekoäly näyttää tekevän niin paljon.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Sen sijaan, että kiirehtisi ottamaan tekoälytyökalut käyttöön joka saralla, Jukka pyrkii palauttamaan hallinnan tunteen ja ammatillista toimijuutta itselleen. Hän…
Aloittaa pienestä: Valitsee yhden yksinkertaisen tekoälyä hyödyntävän toiminnon (esim. sanastolistojen luominen äidinkielen tunneille).
Hakee tukea: Hän jakaa huolensa ja keskustelee opettajaparinsa kanssa, joka käyttää generatiivista tekoälyä opetuksessa aktiivisemmin.
Keskittyy ensin pedagogiikkaan: Ottaa selvää, miten tekoäly voi tukea luovuutta ja eriyttämistä korvaamatta keskeisiä opetuskäytäntöjä tai henkilökohtaista yhteyttä oppilaisiin.
Pyytää koulutusta: Ehdottaa koulun johdolle, että järjestetään ammatillisen kehittymisen koulutuksia tekoälylukutaidosta ja etiikasta.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Jukka. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Miten koulu voi tukea opettajia tekoälyn käyttöönotossa ilman painostusta ja tinkimättä pedagogiikasta?
Tapaus #9: Tekoälyllä tehty koe
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Lilja, historianopettaja yläkoulussa, päättää kokeilla generatiivista tekoälyä laatiakseen kokonaisen kokeen Suomen historiasta. Hän toivoo sen säästävän aikaa ja tekevän kokeesta kiinnostavamman.
Kun oppilaat tekevät kokeen, he huomaavat, että useat kysymykset ja vastausvaihtoehdot eivät vastaa oppikirjojen sisältöä. He ilmaisevat huolensa kokeen luotettavuudesta ja arvioinnin oikeudenmukaisuudesta. Myöhemmin Liljan kollega kyseenalaistaa, voiko tekoälyllä tuotettu koe mahdollistaa arvioinnin Suomen opetussuunnitelman ja paikallisen opetussuunnitelman mukaan.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Lilja tunnistaa sekä oppilaiden huolet että kollegansa havainnon. Hän ymmärtää, että tekoälyn luoma koe ei välttämättä täysin vastaa opetussuunnitelmaa tai käytettyjä oppikirjoja.
Hän päättää muuttaa käytäntöjään seuraavasti:
Tarkistaa tekoälyn tuottamat kysymykset verraten niitä opetussuunnitelmaan ja käytettyyn oppimateriaaliin.
Säilyttää osan tekoälyn luomista kysymyksistä, mutta muokkaa ne täydentäviksi tai rikastuttaviksi tehtäviksi, jotka kannustavat kriittiseen ajatteluun ja vertailuun.
Selittää oppilaille, miten tekoälyä on käytetty, ja vastaa heidän huoliinsa.
Lilja käyttää tilannetta myös opetustarkoitukseen: hän keskustelee oppilaiden kanssa siitä, miten tekoäly voi tuottaa hyödyllistä mutta joskus epäluotettavaa tietoa, ja miksi lähdekritiikki on välttämätöntä sekä koulutyössä että arjessa.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Lilja. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Miten opettajat voivat yhdistää onnistuneesti tekoälytyökalujen tehokkuuden ja toisaalta vastuunsa varmistaa, että arviointi heijastaa opetussuunnitelmaa ja tukee oppilaiden oppimista?
Tapaus #10: Epätasaiset käyttöoikeudet
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Olivia on luokanopettaja, joka opettaa myös musiikkia vuosiluokilla 7–9. Hän on innokas kokeilemaan generatiivista tekoälyä tuntisuunnitelmien ja erityisesti musiikkiin liittyvien materiaalien laatimiseen.
Hän huomaa, että osa aineenopettajakollegoista käyttää maksullista versiota generatiivisesta tekoälytyökalusta. Olivia ei kuitenkaan koskaan saanut tietoa pilottihankkeesta, jonka kautta nämä tunnukset jaettiin.
Kun Olivia yrittää käyttää ilmaista versiota, hän törmää nopeasti rajoituksiin, kuten lyhyempiin tuotospituuksiin ja vähäisempiin muokkausmahdollisuuksiin. Hänestä tuntuu, että hän on epäedullisessa asemassa kollegoihinsa verrattuna, vaikka hän olisi valmis hyödyntämään työkaluja. Olivia kokee tilanteen turhauttavaksi.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Olivia ottaa asian puheeksi rehtorin kanssa ja selittää, miten epätasainen pääsy käsiksi tekoälytyökaluihin voi vaikuttaa sekä hänen työmääräänsä että oppilaille tarjottavien materiaalien laatuun.
Yhdessä he sopivat seuraavasti:
Rehtori sitoutuu lisäämään läpinäkyvyyttä pilottihankkeista ja resurssien jakamisesta.
Olivia kutsutaan mukaan pilotin seuraavaan vaiheeseen, jotta hän saa yhtäläisen pääsyn maksulliseen versioon.
Sillä välin Olivia sopeutuu tilanteeseen yhdistämällä ilmaisen tekoälytyökalun perinteisiin resursseihin sekä tekemällä yhteistyötä toisen musiikinopettajan kanssa, jolla on täysi pääsy.
.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Olivia. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹 Miten koulut voivat varmistaa oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden, kun otetaan käyttöön uusia digitaalisia työkaluja, kuten tekoälyä?
Tapaus #11: Ei valmiina tekoälyn käyttööön
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Yläkoulun aineenopettaja Juho ei ole vielä käyttänyt tekoälyä opetuksessaan. Hän kokee, ettei hänellä ole riittävästi aikaa perehtyä siihen kunnolla. Juho ei halua ryhtyä käyttämään tekoälyä ilman valmistautumista ja toivoisi saavansa koulutusta ennen sen tuomista osaksi oppitunteja.
Juho pohtii usein tekoälyn käyttöä ja näkee siinä potentiaalia, mutta epäröi, koska hän ei itse taida tekoälyn tehokasta käyttöä, eivätkä oppilaatkaan sitä osaa. Hän kuitenkin huomaa, että jotkut oppilaat käyttävät tekoälyä oppikirjatehtävien tekemiseen. Keskusteluissa Juho havaitsee, että osa oppilaista osaa arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamia vastauksia ja tunnistaa virheitä, kun taas toiset hyväksyvät vastaukset kritiikittä. Tämä herättää huolen epätasaisesta monilukutaidosta.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Juho päättää edetä vähitellen:
Hän aloittaa keskustelemalla avoimesti oppilaiden kanssa tekoälyn käytöstä ja korostaa sekä sen mahdollisuuksia että rajoituksia.
Sen sijaan, että hän muuttaisi tehtäviä heti, Juho hyödyntää luokkakeskusteluja tuodakseen esiin esimerkkejä, joissa tekoälyn vastaukset ovat oikeita ja joissa ne jäävät puutteellisiksi. Hän mallintaa kriittistä ajattelua.
Juho ottaa asian esille koulun teknologiatiimin kanssa ja ehdottaa, että opettajille järjestetään koulutusta tekoälytyökaluista, jotta he voivat ohjata oppilaita tehokkaammin.
Näin Juho ei sulje silmiään siltä, että oppilaat käyttävät tekoälyä, muttei myöskään hätiköi reagoimaan. Samalla hän valmistautuu itsenäisesti ja osana kouluyhteisöään tekoälyn jäsennellympään käyttöönottoon tulevaisuudessa.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Juho. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹Miten opettajat voivat tukea oppilaita kehittämään kriittistä ajattelua tekoälyn tuottamaa sisältöä kohtaan, vaikka opettajat eivät itse tuntisi olevansa täysin valmiita integroimaan tekoälyä omaan työhönsä?
Tapaus #12: Tekoälyn käyttö kiusaamiseen
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Silva, alakoulun opettaja, ottaa käyttöön tekoälypohjaisen kirjoitustyökalun auttaakseen oppilaita luomaan mielikuvituksellisia tarinoita. Tehtävän tarkoituksena on vahvistaa luovuutta ja rikastaa kielitaitoa.
Oppitunnin aikana Silva huomaa ryhmän oppilaita nauramassa tekoälyn tuottamalle tarinalle, jossa esiintyy luokkatoverin nimi negatiivisessa yhteydessä. He olivat antaneet työkalulle kehotteen: “Kirjoita hassu tarina siitä, että [luokkatoverin nimi] on huonoin oppilas.” Kun Silva puuttuu asiaan, oppilaat väittävät sen olevan vain harmitonta leikkiä.
Silva on huolissaan: Miten hänen tulisi reagoida ilman, että tekoäly kielletään kokonaan? Mitä rajoja hänen tulisi asettaa?
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Silva keskeyttää tehtävän ja kokoaa luokan keskustelemaan vastuullisesta tekoälyn käytöstä. Yhdessä he laativat luokan tekoälysäännöt, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat kohdat:
Tekoälyä ei käytetä luomaan sisältöä oikeista ihmisistä.
Kehotteissa tulee aina osoittaa kunnioitusta ja empatiaa.
Silva suunnittelee myös lyhyen oppitunnin digitaalisesta kansalaisuudesta ja empatiasta ja liittää sen opetussuunnitelman laaja-alaisiin osaamisalueisiin (kuten tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen).
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Silva. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹Millaista eettistä vastuuta tulee opettaa tekoälyn käytön yhteydessä?
Tapaus #13: Erityisruokavalioiden tietojen koostaminen tekoälyllä
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Aino-rehtori järjestää koulun retkeä ja tilaa eväitä. Tiedot allergioista ja erityisruokavalioista ovat hajallaan eri tiedostoissa kunkin luokan osalta. Tilauksen helpottamiseksi Aino haluaa nopeasti yhdistää tiedot siitä, kuinka monella oppilaalla on tietty ruokarajoite.
Hän päättää käyttää tekoälytyökalua tiedon kokoamiseen koulun olemassa olevasta tietokannasta. Aino kohtaa useita mahdollisia ongelmia:
Tietosuoja: tietokanta sisältää arkaluonteisia terveystietoja.
Tarkkuus: tulkitseeko tekoäly oikein eri tiedostomuodot ja merkinnät?
Vastuu: jos tekoäly laskee väärin ja kaikille oppilaille ei ole sopivia eväitä, kuka on vastuussa?
Dia 2: Rehtorin ratkaisu
Aino on tietoinen riskeistä.
Hän käyttää tekoälytyökalua vain erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden yhteenlasketun määrän kokoamiseen, ei yksittäisten oppilaiden tietojen käsittelyyn.
Hän varmistaa tekoälyn tuottaman tuloksen tarkistamalla otteen tiedoista manuaalisesti.
Hän kirjaa ylös mitä tekee ja kertoo siitä henkilökunnalle läpinäkyvyyden varmistamiseksi.
Hän konsultoi kunnan tietosuojavastaavaa varmistaakseen, että ratkaisu on toimiva.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Aino. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Miten koulun johtajat voivat toimia yhtä aikaa tehokkaasti ja tietosuojan huomioiden, kun he käyttävät tekoälyä hallinnollisissa tehtävissä?
Tapaus #14: Tekoälyn neuvojen puutteet
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Johan on iloinen, että tekoäly vähentää aikaa, joka kuluu teknologian haltuunottoon osana hänen opettajan työtään. Johan kokee, että tekoäly voi toimia “tulkkina” teknologian ja käyttäjien välillä, jotka eivät ole “teknologiaihmisiä”.
Eräänä päivänä Johanin täytyy ladata oppilaiden tehtävät uudelle oppimisalustalle. Hän pyytää ohjeet tekoälyltä – mutta huomaa myöhemmin, että alusta vaatii yksityisasetusten muuttamista, tai kaikki alustalle ladattu on kenen tahansa käyttäjän nähtävissä. Oli vain hyvää tuuria, ettei tästä ollut haittaa tällä kerralla. Tekoäly ei maininnut näiden yksityisasetusten olemassaoloa.
Nyt Johan pohtii:
Voiko hän luottaa tekoälyn ohjeisiin?
Kuka on vastuussa, jos tekoälyn ohjeista puuttuu jotain oleellista?
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Johan päättää jatkaa tekoälyn käyttöä, kun tarvitsee apua teknologian kanssa, mutta muuttaa toimintatapojaan. Hän aikoo:
Tarkistaa ohjeet alustan virallisesta käyttöoppaasta ja koulun ohjeista.
Pyytää koulun IT-tuelta varmistuksen, että kaikki on kunnossa, kun käsittelee henkilötietoja sisältäviä tiedostoja.
Jakaa kokemuksensa kollegoille lisätäkseen tietoisuutta tekoälyn rajoituksista.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Johan. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Miten opettajat voivat hyödyntää tekoälyavun tarjoaman helppouden, mutta varmistaa, etteivät ohjeet johda harhaan?
Tapaus #15: Tekoälyn rooli kodin ja koulun välisessä viestinnässä
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Liina on luokanopettaja, joka kohtaa yllättävän tilanteen. Huoltaja lähettää hänelle viestin siitä, miten pedagogisen tuen uudistus tulee vaikuttamaan hänen lapseensa. Huoltaja kertoo itsevarmasti, että tekoäly on selittänyt, miten uudistus toimii – esittäen tämän faktatietona.
Tällä hetkellä koulu tai kunta kuitenkaan ei ole julkaissut virallista tietoa asiasta. Liina on hämillään:
Hänen ammatillinen ymmärryksensä koulutusjärjestelmistä kyseenalaistetaan.
Tekoäly asetetaan lopulliseksi auktoriteetiksi, joka ohittaa hänen asiantuntemuksensa.
Hän on huolissaan väärän tiedon leviämisestä huoltajien keskuudessa.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Liina päättää:
Säilyttää ammattimaisen ja neutraalin sävyn viestinnässä ja keskittyä vain varmaan tietoon.
Välttää suoraa väittelyä tekoälyn tuottamien väitteiden kanssa.
Ohjata huoltajia luottamaan koulun virallisiin kanaviin saadakseen ajantasaista tietoa.
Jakaa tapauksen henkilökunnan kanssa, jotta voidaan pohtia yhteisiä toimintatapoja tekoälyyn levittämän väärään tietoon vastaamiseen.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Liina. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
🔹Miten opettajat voivat valmistautua tilanteisiin, joissa huoltajat esittävät tekoälyn tuottamaa sisältöä faktatietona?
Tapaus #16: Tekoälytaitotasolle sopiva opetus
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Leena aloittaa muuttamalla kotitehtäviä. Nyt ne vaativat henkilökohtaista panosta, eikä niitä voi tehdä kokonaan tekoälyn avulla. Oppilaiden tulee esimerkiksi ottaa itse kuvia kokeista tai arkipäivän esimerkeistä fysiikan ilmiöistä. Heidän täytyy sisällyttää lyhyet pohdinnat siitä, mitä he havaitsivat ja miksi se liittyy opiskeltavaan asiaan.
Leena päättää, että tehtävät, jotka ovat alttiimpia tekoälyn väärinkäytölle, kuten yksinkertaiset kirjalliset kysymys-vastaustehtävät, tehdään luokassa hänen valvonnassaan. Tämä voi muuttua, kun oppilaat ymmärtävät paremmin, miten tekoälyä käytetään vastuullisesti.
Lisäksi hän ottaa käyttöön tekoälylukutaitoon liittyviä minitunteja, joissa opetetaan oppilaille, miten kyseenalaistaa tekoälyn tuotokset ja varmistaa tiedon oikeellisuus.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Leena. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Mitkä asiat vaikuttavat eri-ikäisten oppilaiden kykyyn käyttää tekoälyä?
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Leena, fysiikan ja kemian opettaja, opettaa ensimmäistä kertaa 7.- ja 8.-luokkalaisia. Hän olettaa, että he osaavat käyttää tekoälyä vastuullisesti ja kriittisesti, kuten hänen lukion oppilaansa – mutta huomaa nopeasti, että nuorempien oppilaiden taidot eivät ole samalla tasolla.
Oppilaat usein:
Kopioivat tekoälyn tuottamia vastauksia tarkistamatta niiden oikeellisuutta.
Käyttävät tekoälyä kotitehtävien tekemiseen ymmärtämättä asiaa.
Eivät osaa arvioida, ovatko tekoälyn selitykset oikeita tai relevantteja.
Leena ei heti keksi, kuinka lähteä opettamaan kriittistä tekoälyn käyttöä. Hän pohtii myös, miten muokata tehtäviä niin, ettei niitä voi suorittaa pelkästään täyttämällä tehtävän tekoälyn antamilla vastauksilla.
Tapaus #17: Tekoälyn käyttö vilpissä – haaste arvioinnille
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Marja on historianopettaja, joka uskoo, että oppilaat ovat aina löytäneet keinoja huijata. On kopioitu kavereilta, vilkuiltu oppikirjoja kokeissa ja etsitty vastauksia verkosta. Kun tekoälytyökalut yleistyivät, hän oletti, ettei niillä olisi suurta vaikutusta hänen työhönsä.
Pian Marja kuitenkin huomaa jotain uutta:
Tekoäly ei pelkästään anna vastauksia – se luo kokonaisia esseitä, selityksiä ja perusteluja välittömästi.
Oppilaat voivat palauttaa töitä, jotka näyttävät viimeistellyiltä ja omaperäisiltä, mikä vaikeuttaa plagioinnin havaitsemista.
Toisin kuin kavereilta kopioinnista, tekoälyn tuottamasta työstä voi olla vaikea havaita, milloin oppilas ei ole itse ymmärtänyt asiaa.
Marja ymmärtää, että tekoäly voi muuttaa vilpin mittakaavaa ja tehdä siitä entistä vaikeampaa havaita.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Marja keskustelee kollegoiden kanssa ja pyytää apua. Hän päättää:
Siirtyä pelkistä kirjallisista tehtävistä vaiheittaisiin tehtäviin, joissa oppilaat näyttävät luonnokset, ajattelun vaiheet ja pohdinnat.
Ottaa käyttöön suullisia selityksiä tai nopeita tarkistuksia oppitunnilla ymmärryksen varmistamiseksi.
Tämä lähestymistapa auttaa säilyttämään arvioinnin oikeudenmukaisuuden ja aitouden. Lisäksi Marja alkaa opettaa oppilaille eettisiä opiskelutapoja tekoälyn aikakaudella korostaen, miksi oppiminen ei ole pelkkää vastausten tuottamista.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Marja. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Kuinka opettajat voivat perustella oppilaille sitä, ettei tekoälyn tekemä työ riitä koulussa?
Tapaus #18: Tekoäly tulkitsee liikuntatestit väärin
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Sami opettaa liikuntaa ja päättää käyttää tekoälyä laatiakseen oppilaille henkilökohtaista palautetta urheilutestien tulosten perusteella. Tavoitteena on säästää aikaa ja tarjota selkeää, motivoivaa palautetta.
Aluksi palaute näyttää kannustavalta ja hyvältä. Sami kuitenkin huomaa ongelman:
Tekoäly tulkitsee joitakin tuloksia täysin päinvastoin kuin pitäisi (esim. matala tulos kuvataan erinomaiseksi suoritukseksi).
Jos palaute jaettaisiin tarkistamatta, se voisi johtaa oppilaita ja huoltajia harhaan ja aiheuttaa hämmennystä.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Sami päättää:
Tarkistaa huolellisesti kaiken tekoälyn tuottaman palautteen ennen sen jakamista opiskelijoille.
Käyttää kehotteen tarkentamista selventääkseen, miten tekoälyn tulisi tulkita dataa (esim. “Matalammat pisteet osoittavat heikompaa suoritusta tällä alueella – anna parannusehdotuksia sen mukaisesti”).
Dokumentoida prosessin ja jakaa parhaat käytännöt kollegoille, jotta vastaavia virheitä voidaan välttää.
Kohdella tekoälyä luonnostelutyökaluna, ei auktoriteettina – ihmisen harkinta säilyy olennaisena.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Sami. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Mitä mahdollisuuksia ja haasteita liittyy oppilaiden motivoimiseen tekoälyn avulla?
Tapaus #19: Tekoälyn väärinkäytön arviointi
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Riikka on kieltenopettaja, joka on alkanut huomata tekoälyn väärinkäyttöä. Jotkut työt vaikuttavat liian viimeistellyiltä ja edistyneiltä verrattuna tekijän tavalliseen tasoon.
Hän yrittää käyttää tekoälyn tunnistustyökaluja, mutta ne antavat epäjohdonmukaisia ja epäluotettavia tuloksia. Joskus ne merkitsevät aidon työn tekoälyn tekemäksi, ja toisinaan ne eivät tunnista ilmeistä tekoälyn kirjoittamaa sisältöä.
Riikka ymmärtää, ettei ole luotettavaa keinoa arvioida tekoälyn väärinkäyttöä sen jälkeen, kun työ on palautettu. Tämä herättää huolia oikeudenmukaisuudesta, arvioinnin pätevyydestä ja opettajan ja opiskelijoiden välisestä luottamuksesta.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Riikka oivaltaa, että oppimisympäristö ja tehtävät on suunniteltava huomioiden tekoälyn käyttö. Hän päättää:
Siirtää painopisteen tunnistamisesta ennaltaehkäisyyn suunnittelemalla tehtäviä, jotka vaativat henkilökohtaista osallistumista (esim. luokassa kirjoittaminen, suulliset esitykset, luonnokset, jotka osoittavat ajatteluprosessin).
Ottaa käyttöön prosessipohjaisen arvioinnin, jossa opiskelijat palauttavat luonnoksia, muistiinpanoja ja reflektioita lopullisen työn ohella.
Keskustella avoimesti opiskelijoiden kanssa tekoälyn eettisestä käytöstä.
Käyttää tekoälyn tunnistustyökaluja vain toissijaisena tarkistuksena, ei koskaan ainoana arvioinnin perusteena.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Riikka. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Miksi tunnistustyökaluja tarjotaan?
Tapaus #20: Oma ääni kodin ja koulun välisessä viestinnässä
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Roni on varhaiskasvatuksen opettaja. Hän on tiiviissä yhteydessä lasten koteihin ja lähettää muun muassa viikkokirjeitä vanhemmille. Aluksi hän on innoissaan siitä, että tekoäly voi muokata hänen muistiinpanoistaan viimeisteltyjä kirjeitä kuvituksineen nopeasti, mikä säästää aikaa.
Muutaman viikon käytön jälkeen Roni kuitenkin huomaa, että jokin on vialla:
Kirjeiden sävy on lattea ja yleisluontoinen, eikä niissä ole lämpöä ja tuttavallisuutta, jota hän arvostaa vanhempien kanssa viestinnässä.
Vanhemmat ovat kertoneet arvostavansa hänen henkilökohtaista otettaan, ja Roni pelkää, että tekoälyn tuottamat viestit voivat heikentää luottamusta ja yhteyden tunnetta.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Roni päättää:
Lopettaa tekoälyn käytön viikkokirjeissä ja kirjoittaa ne itse, jotta ne heijastavat hänen persoonaansa ja välittämistään. Hän pyytää muuta henkilökuntaa auttamaan valokuvien ottamisessa sen sijaan, että käyttäisi tekoälyä kuvitusten luomiseen.
Käyttää tekoälyä vain ideoiden jäsentelyyn tai ideointiin, ei lopulliseen viestintään.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Roni. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Millaisen vaikutelman tekoälyllä tuotettu viestintä voi antaa koteihin?
🔹Mitä osia kodin ja koulun välisestä kommunikaatiosta voi helpottaa tekoälyllä?
Tapaus #21: Tehokkuus vai tekijänoikeudet
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Manna, biologian ja maantiedon opettaja, tarvitsee useita versioita samasta kokeesta, koska eri ryhmät tekevät kokeen samoista aiheista eri päivinä eikä hän halua oppilaiden jakavan vastauksia.
Manna on tottunut käyttämään tekoälyä ja ajattelee sen voivan olla hyödyksi urakassa. Hän toivoo voivansa luoda vaihtoehtoisia koeversioneita samasta materiaalista muutamassa minuutissa.
Kun hän avaa oppikirjan mukana tulleen kokeen ja tekoälytyökalun, hän kuitenkin pysähtyy. Hän pohtii, onko sisältö, jota hän aikoo käyttää kehotteessa, hänen omaansa tai laillisesti käytettävissä (tekijänoikeuksien mukaan).
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Manna...
Käyttää omia alkuperäisiä kysymyksiään pohjamateriaalina, jotta tekoäly voi luoda niistä vaihtoehtoisia versioita.
Ei lataa tekijänoikeuden alaista oppikirjasisältöä tekoälytyökaluihin.
Dokumentoi prosessin varmistaakseen läpinäkyvyyden ja koulun käytäntöjen noudattamisen.
Tarkistaa ja korjaa kaikki tekoälyn tuottamat versiot paikkasanpitäviksi ja vaikeustasoltaan sopiviksi.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Manna. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Osaisitko itse selvittää, mitä materiaaleja tekoälylle voi syöttää?
Tapaus #22: CV tekoälyllä — tietosuoja?
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Maija on opinto-ohjaaja, joka haluaa auttaa opiskelijoita valmistautumaan työelämään luomalla asialliset CV:t. Hän harkitsee tekoälytyökalujen käyttöä, jotta työ olisi helpompaa ja kiinnostavampaa.
Maijalla on kuitenkin huolia:
CV:t sisältävät henkilökohtaisia tietoja, kuten nimet, yhteystiedot ja kotiosoitteet.
Hän pohtii, ovatko nämä tiedot turvassa, kun ne syötetään tekoälytyökaluihin.
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Maija välttää henkilötietojen syöttämistä tekoälytyökaluihin. Sen sijaan hän ohjaa oppilaita käyttämään väliaikaisia nimityksiä (esim. “Nimi”, “Osoite”) CV-pohjia luodessaan.
Hän opettaa opiskelijoita viimeistelemään CV:t lisäämällä henkilökohtaiset tiedot itse.
Hän valitsee tekoälytyökaluja, jotka koulu ja kaupunki on hyväksynyt.
Maija myös selittää tunnilla, miksi henkilötietoja ei tule jakaa ulkoisille tekoälypalveluille.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹 Kuvittele, että olet Maija. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Missä muissa koulun tilanteissa voi olla vastaavia huolenaiheita?
🔹Miten koulut voivat ohjata opiskelijoita olemaan tietoisia tietosuojastaan tekoälyn kanssa toimiessa?
Tapaus #23: Tekoäly tukena matematiikan tehtävissä
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Millalla on matematiikan tunneillaan oppilas, joka ei usein pääse etenemään tehtävissä, ellei joku ohjaa häntä vaihe vaiheelta. Eräänä päivänä tämä kertoo Millalle pyytäneensä tekoälyltä apua matematiikan tehtävään. Milla pelkää, että oppilas on vain kopioinut vastauksen, mutta opiskelija näyttää, miten pyysi apua.
Sen sijaan, että tekoäly olisi antanut pelkän vastauksen, se tarjosi Millankin mielestä selkeät, loogiset ohjeet: mitä tehdä ensin, mitä seuraavaksi ja miten tarkistaa tulos. Oppilas oli innoissaan – hän ratkaisi tehtävän ja ymmärsi prosessin. Monet muut tosin yrittävät käyttää tekoälyä vain vastauksien kopioimiseen.
Tämä kokemus saa Millan pohtimaan:
Voisiko tekoälystä tulla arvokas työkalu oppimisen tukemisessa?
Miten opiskelijat voivat oppia kysymään oikeita kysymyksiä, jotta tekoäly antaisi hyödyllistä ohjausta?
Dia 2: Opettajan ratkaisu
Milla päättää:
Opettaa opiskelijoille, miten tekoälylle annetaan tehokkaita kehotteita (esim. “Selitä vaihe vaiheelta, miten tämä yhtälö ratkaistaan”).
Asettaa tekoälyn toissijaiseksi tukityökaluksi, joka voi jatkaa ohjausta opettajan ohjauksen ja esimerkiksi konkreettisen havainnollistamisen jälkeen.
Kannustaa opiskelijoita vertaamaan tekoälyn ohjeita omaan ajatteluunsa ja tarkistamaan, ovatko vaiheet järkeviä.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Milla. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Milloin on oikea hetki ottaa tekoälytyökalut käyttöön haasteita kohtaavan opiskelijan tukemisessa?
Tapaus #24: Oppimassa ja opettamassa tekoälystä
Dia 1: Konteksti ja haastava tilanne
Raisa-rehtori on sitä mieltä, että opettajien tulisi mieluusti osata käyttää tekoälyä ennen kuin sitä otetaan käyttöön opiskelijoiden kanssa. Tekoälytyökalut kuitenkin kehittyvät niin nopeasti, että opettajat oppivat ja opettavat usein samanaikaisesti.
Tämä luo pulmia:
Opettajat tuntevat epävarmuutta omista taidoistaan samalla kun ohjaavat opiskelijoita.
Järjestelmällinen koulutus ei ehdi opettajien tarpeisiin.
Virheitä tai väärinkäsityksiä voi sattua, mikä vaikuttaa luottamukseen ja varmuuteen tekoälyn käytössä.
Dia 2: Rehtorin ratkaisu
Raisa järjestää vertaisoppimissessioita, joissa opettajat jakavat kokemuksia ja vinkkejä tekoälyn käytöstä.
Hän kannustaa yhdessä opettelevaan lähestymistapaan – opettajat kertovat avoimesti opiskelijoille, että hekin tutkivat tekoälyä. He mallintavat elinikäistä oppimista.
Hän tekee yhteistyötä kaupungin kanssa saadakseen tarjolle selkeät ohjeet turvalliseen ja eettiseen tekoälyn käyttöön, vaikka teknisen hallinnan saavuttaminen vie aikaa.
Aloittaa matalan riskin tehtävistä (esim. ideointi, ajatusten jäsentely) ennen siirtymistä korkean riskin toimintoihin, kuten arviointiin tai arvosteluun.
Dia 3: Pohdintatehtävä
🔹Kuvittele, että olet Raisa. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
🔹Miten koulut voivat luoda kulttuurin, jossa opettajat eivät epäröi oppia ja kokeilla tekoälyä yhdessä opiskelijoiden kanssa?